Ajankohtaiset kaavat
Kaavat, jotka ovat tulleet voimaan, löytyvät Louhesta. (Linkki vie Hangon kaupungin karttapalveluun)
Yleiskaavan tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista.
Alta löytyvät Hangon kaupungin ajankohtaiset yleiskaavaprojektit.
Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen alueidenkäytön suunnitelma, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista. Asemakaavalla luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Alta löytyvät Hangon kaupungin ajankohtaiset asemakaavaprojektit.
- Asemakaavan muutos Mannerheimintie 10, 12 ja 14
- Asematorin sekä vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos (Voimaantulo: 17.3.2022)
- Hangonkyläntien 61-65 asemakaavan muutos
- Itäsataman asemakaavan muutos
- Jääkellarin tontin asemakaavamuutos
- Korttelin 544 asemakaavan muutos
- Korttelin 607 asemakaavan muutos
- Kortteleiden 812-813 asemakaavan muutos (Voimaantulo: 16.5.2024)
- Oltermanninkadun asemakaavan muutos (Voimaantulo: 16.5.2024)
- Rajakaari I
- Stormossenin aurinkovoimala, asemakaava
- Tiilitehtaantien asemakaavan muutos
- Tulliniemen rannan asemakaavan muutos (Voimaantulo: 14.11.2023)
Ranta-asemakaava tarvitaan, kun halutaan rakentaa vesistöjen rannoille, joilla ei ole asemakaavaa tai rakentamista ohjaavaa yleiskaavaa. Ranta-asemakaavan voi laatia kunta tai myös maanomistaja. Alta löytyvät Hangon kaupungin ajankohtaiset ranta-asemakaavaprojektit.
- Breidablickin ranta-asemakaava
- Drottningstrand ranta-asemakaava
- Erikssons udden ranta-asemakaava (Voimaantulo 26.9.2024)
Kaavahankkeen aikana osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun. Tällä sivulla kerrotaan osallistumisesta kaavahankkeeseen.
Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 §)
Kaavan vireilletulo
Kaavoitushankkeen aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS, joka lähetetään kaavan osallisille. OAS:ssa esitetään kaavoituksen tavoite, osalliset, lähtökohdat sekä ohjeellinen aikataulu. OAS:sta käy myös ilmi, kuka on kaavahankkeen yhteyshenkilö. Kaavahankkeen OAS on saatavilla myös kaupungin nettisivuilta kaavahankkeen omilta sivuilta.
Osallistuminen kaavan valmisteluvaiheessa
Kaavan valmisteluvaiheessa osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun. Valmisteluvaiheessa voidaan järjestää yleisötilaisuus ja/tai kaavasta voidaan laatia luonnos, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan paikallisissa lehdissä sekä kaupungin nettisivuilla. Nähtävillä olon aikana kaavaluonnoksesta on mahdollisuus esittää mielipiteitä. Mielipiteet osoitetaan Teknisen ja ympäristöviraston kirjaamoon.
Osallistuminen kaavan ehdotusvaiheessa
Kaavan ehdotusvaiheessa kaupungin jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää muistutuksia kaavasta. Kaavaehdotus asetetaan aina julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 §). Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan paikallisissa lehdissä sekä kaupungin nettisivuilla. Muistutukset osoitetaan Teknisen ja ympäristöviraston kirjaamoon. Ehdotusvaiheessa on mahdollista järjestää yleisötilaisuus.