Tavoitteena vesien hyvä tila
Hangossa sekä rannikkovesien, merialueiden, että pohjavesien tilaa tarkkaillaan ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu vesilain(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) paikallinen valvonta.
Hankoniemen pintavedet muodostuvat pääosin rannikkovesistä. Eteläinen merialue on suureksi osaksi avointa ulappaa. Olosuhteet ovat hyvin merelliset, ja virtaukset ja veden sekoittuminen on voimakasta. Hankoniemen pohjoispuolella, Bengtsårin saaristoalueella, merellisyys vähenee. Veden sekoittuminen on merkittävästi heikompaa kuin Hangon eteläisellä merialueella.
Merialuetta rehevöittää erityisesti liiallinen fosfori- ja typpikuormitus. Meren tilaa on tarkkailtu vuosikymmeniä, ja tarkkailu jatkuu eri toimijoiden yhteisenä velvoitetarkkailuna.
Hankoniemen maapinta-alasta lähes 1/3 on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi. Pohjavesialueilla on päivitetty suojelusuunnitelma. Siinä esitettyjen periaatteiden ja toimenpiteiden tarkoituksena on turvata pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina.
Tutustu pohjavesialueisiin(siirryt toiseen palveluun)
Pohjavesien tilan seuranta
Yhdennetty valtakunnallinen pohjavesiseurantaverkko tuottaa geohydrologista perustietoa pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluista, laadusta ja muodostumisesta luonnontilaisilta alueilta, jotka edustavat erilaisia ilmasto-, maasto- ja maaperäoloja. Tietoa geologisten ja hydrogeologisten tekijöiden sekä ihmisen toiminnan vaikutuksista pohjaveden laatuun ja määrään tuotetaan myös.
Havainnot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) ylläpitämään pohjavesitietojärjestelmään(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (POVET).
Ruoppaustarvetta aiheutuu maan kohoamisesta, vesivirtojen kuljettamasta hienosta maa-aineksesta ja rehevöitymisestä. Jokaisella, jonka rannalla on matalikkoa tai muuta vastaavaa haittaa, on vesilain mukaan oikeus suorittaa tilaa parantava toimenpide, mikäli siitä ei aiheudu vesilaissa mainittua haittaa.
Hankkeesta on aina ilmoitettava ympäristöviranomaiselle
Ruoppaukset saattavat aiheuttaa haittoja tai ongelmia naapurikiinteistöille, vesialueen omistajalle tai erilaisille luontoarvoille. Ruoppaushankkeista tulee ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY).
Ilmoitus tehdään aluehallinnon verkkoasioinnin kautta:
Suuret ja haitalliset ruoppaukset vaativat aluehallintoviraston käsittelyn ja vesilain mukaisen luvan. Tällaisia suuria ruoppauksia ovat vesilain mukaan aina yli 500 m3:n ruoppaukset. Myös imuruoppaus, mereen läjittäminen ja ruoppauskohteen sijainti herkällä Natura-alueella tai pohjavesialueella saattaa edellyttää vesilain mukaisen luvan. Hankoniemeä ympäröivästä merialueesta suuri osa kuuluu Natura 2000-verkostoon.
Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta, kuten jätevesien käsittelystä. Kiinteistösi jätevesien asianmukaisen käsittely kannattaa. Sen ansiosta kaivovesi pysyy puhtaana, vesistöjen kuormitus vähenee ja virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat.
Vesihuoltolain(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (119/2001) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Lain tavoitteena on turvata hyvälaatuinen talousvesi sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää kiinteistölle vesihuoltolain 11 §:ssä tarkoitetun vapautuksen liittämisvelvollisuudesta.
Viemäriverkostoon kuulumattoman kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava, että jätevedet käsitellään vaatimusten mukaisesti. Jäteveden käsittelystä ja puhdistusvaatimuksista säädetään ympäristönsuojelulaissa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Jos puhdistusvaatimukset eivät kiinteistön osalta täyty, kiinteistön jätevesijärjestelmä olisi ollut kunnostettava 31.10.2019 mennessä, jos:
- rakennus sijaitsee enintään 100 metriä vesistöstä tai merestä,
- kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella.
Jos uudistus on kuitenkin vielä tekemättä, kunnostukseen on ryhdyttävä välittömästi.
Kun rakennus sijaitsee yli 100 metriä vesistöstä tai merestä eikä sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, jätevesijärjestelmä pitää saattaa kuntoon seuraavan suuren remontin yhteydessä.
Tarvitset toimenpideluvan rakennustarkastukselta(avautuu uuteen ikkunaan) kun aiot uusia vanhan jätevesijärjestelmän.
Kiinteistön jätevesijärjestelmä ei tarvitse uudistaa, jos:
- kiinteistöllä on jo säännökset täyttävä jätevesijärjestelmä (rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen)
- kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä
- kiinteistön omistaja on syntynyt ennen 9.3.1943 (ikävapautus – ei koske vapaa-ajan asuntoja)
- kiinteistö liitetään viemäriverkostoon
