Gunnarsörarna
Gunnarsöreniin tehtiin laituri ja luontopolku valtionavustuksella vuonna 2021. Luontopolkureitistöä kunnostettiin ja raivattiin samana kesänä ja opastusmerkkejä lisättiin maastoon.
Laituri ja kulkusilta rakennettiin saareen keväällä 2022. Saaren sijainnin vuoksi työt saaressa ovat olleet haasteellisia ja riippuvaisia sekä säästä että kuljetuksista. Valtionavustuksen määräaikaa saatiin pidennettyä ja projekti on nyt valmis.
Opastaulut suunniteltiin Mikael Kilven, Kristiina Boström-Förströmin ja Jaana Sarnikorven yhteistyönä. Käännökset ovat Astrid Lindströmin ja Erica Kingin käsialaa. Johannes Silvonen laati linnuista kertovan infotaulun tekstin ja kuvat saatiin Tringalta.
Opastaulut on nyt asennettu luontopolun varrelle RS-servicen toimesta kesäkuussa.
Gunnarsörenin luontopolku on noin 3-4 km:n pituinen. Saari on iso ja paikoitellen vaikeakulkuinen, mukaan luontopolulle kannattaa ottaa kartta, kumisaappaat, kompassi, kännykkä ja eväitä. Saaren laavulla voi grillata makkaraa ja keittää nokipannukahvit.
.JPG "Laavu Gunnarsinsaari (3)")
.JPG)
Gunnarsörenin saarella, 5 km Kappelisatamasta länteen, oli 236. Erillisen ilmatorjuntapatteriston 1. Patteri. Se muodosti itsenäisen tukikohdan pienen saariryhmän pääsaarella. Gunnarsörenin pohjoisranta on jyrkkä ja kallioinen. Eteläosaa peittää tiheä lehto ja ranta on matala. Neljän 76 mm:n tykin asemat olivat saaren korkeimmalla kalliolla. Patterin asemista itään, niinikään kalliolla, olivat ilmakuunteluasema ja kaksi valonheitinasemaa. Puolustuslaitteet oli osittain muurattu rantakivistä, osittain vain ladattu päällekkäin kivistä. Sementtia ja puutavaraa oli ollut selvästi vähemmän kuin 4 km etelään sijaitsevalla Dödön saarella patterilla. Etelärannalla oli saaren laituri ja kasarmi, jossa patterin 140 miestä asuivat. Sodan alussa rakennettiin kallion suojaamalle etelärinteelle kivikorsut.”
Lähde: ote museon julkaisusta: Hankoniemi 1940-41, Pekka Silvast