Siirry sisältöön

 

Helmi -hanke 2024

Tvärminne

Hangon kaupunki ja Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hanke ennallistavat Tvärminnen dyynialuetta
 
 
Tiedote 14.11.2024

Tvärminnen dyynialueelta on raivattu kuluvan vuoden aikana puita. Raivaustähteet poltetaan syksyn mittaan (noin viikosta 46 lähtien) kostean sään vallitessa, kun polttaminen on turvallista eikä savu kulkeudu asutuksen piiriin. Lisäksi osa rungoista hiilletään polton yhteydessä. 

Tvärminnen dyynialueet ovat maisemallisesti ja lajistoltaan ainutlaatuisia Suomessa. Dyynien hiekkapinnat ovat elinympäristöjä kasveille, jotka ovat muualla maassamme harvinaisia. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hietikkosara, hietikkonata ja kangasajuruoho.

Dyynien kasvit ovat avainlajeja suurelle määrälle hyönteislajeja. Hyönteiset tarvitsevat juuri näitä kasveja elinkiertonsa eri vaiheissa. Tvärminnen dyyneillä elää ainakin 15 uhanalaista hyönteislajia. Harvinaisten lajien lisäksi myös tavallisemmat hyönteislajit kukoistavat dyynialueella.
Ihmisen aiheuttama rehevöityminen näkyy myös Tvärminnen luonnossa. Liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat typpipäästöt leviävät sateen mukana ja ilmalaskeumana. Metsä levittäytyy tämän johdosta nopeammin ja paksu seinäsammal peittää hiekan.
Dyynialueen kasvi- ja hyönteislajit voivat kuitenkin elää ainoastaan valoisassa ja paahteisessa ympäristössä.
Hyönteiset ovat pieniä eikä niitä helposti huomaa. Jos asettuu aloilleen, saattaa havaita, että koruttomassa ympäristössä on paljon elämää. Ympärillä surisee, hiekassa näkyy kuoppia ja käytäviä, ja joku saattaa parhaillaan tehdä hiekkaan omaa kotiaan.
Luontohelmet-hanke työskentelee hiekkaisella dyynialueella Tvärminnentien pohjoispuolella sekä puustoisessa mäntyhaassa tien eteläpuolella. Dyynialueilla hoidon tavoitteena on estää avoimen hiekkapinta-alan supistuminen.
Tvärminnentien pohjoispuolella hoitotoimenpiteinä ovat puuston, sammaleen sekä jäkälän poisto. Osalle raivattua aluetta jätetään korkeita kantoja ja maapuita, joiden kaarnapintaa tullaan osittain polttamaan. Polttotoimia tehdään syksyllä 2024 tai keväällä 2025. Poltto suoritetaan, koska Suomessa on monia palaneesta puuaineksesta riippuvaisia hyönteislajeja.
 
Alueelle rakennetaan suojaisiin paikkoihin muutama ekoaita, materiaalina käytetään raivuuainesta. Ekoaidat toimivat hyönteisten ja muidenkin eläinten suojapaikkoina.
Tvärminnen tien eteläisellä puolella mäntyhaassa keskitytään pääasiassa sammaleen poistoon hiekkaisen pinnan esiin saamiseksi. Viereisiä ketoalueita niitetään. Tvärminnen kedot ovat maakunnallisesti arvokkaita, ja pitkäaikaisen hoidon ansiosta voimme nauttia värikkäästä kukka- ja perhosloistosta kesäisin.
Näiden alueiden lisäksi hanke hoitaa Tvärminnessä tiilitehtaan ympäristöä sekä Venny Soldanin tien niittykaistaletta.
Luonnonhoidon tavoitteena on dyynien ja perinneympäristöjen sekä niillä elävien ainutlaatuisten eliöyhteisöjen ylläpitäminen. Toimet vahvistavat paikallisen luonnon monimuotoisuutta. Työtä ohjaa Uudenmaan ELY-keskus. Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on ympäristöministeriön alainen Helmi-elinympäristöohjelma.
 
Lisätietoa
Länsi-Uudenmaan luontohelmet-hanke
hankevastaava Jari Kurjonen puh. 050 543 6578, jari.kurjonen@sll.fi
hankekoordinaattori Kaisa Kauranen puh. 050 556 8819, kaisa.kauranen@sll.fi
 
Hangon kaupunki
puistoesimies Helena Boström-Mäkelä puh. 040 083 5337, 
suunnitteluavustaja Kristiina Boström-Förström puh. 040 501 1721, 
metsäalan ammattityöntekijä Sami Laine puh. 040 725 7805, 
 

Gunnarsinrannan hoitotyöt

”Ketosirkka – luonnon monimuotoisuushankkeen” maastokausi käynnistyy 2024 toukokuussa Gunnarsinrannan kurtturuusun poistolla. Asiasta tiedotetaan myös maastossa.

Hangon kaupunki poistaa kurtturuusua Gunnarsinrannalta yhdessä Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hankkeen kanssa.

Kunnostustyöt alkavat toukokuussa 2024 kurtturuusujen koneellisella kaivuulla viikko 20. Kaivuun jälkityön tekevät Luontohelmet-hankkeen luonnonhoitajat kurtturuusuja näivettämällä, peittämällä ja kaivamalla.

Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, jonka kasvattaminen on kiellettyä. Kurtturuusut uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, erityisesti hiekkarantojen ja dyynien eliöyhteisöjä. Torjuntatyön tarkoituksena on turvata Hangon rantojen luontoarvot ja estää kurtturuusujen leviäminen.

Lisätietoa kurtturuusujen poistosta antavat:

puistoesimies Helena Boström-Mäkelä, Hangon kaupunki puh. 040 083 5337 helena.bostrom-makela@hanko.fi tai suunnitteluavustaja Kristiina Boström-Förström, Hangon kaupunki kristiina.bostrom-forstrom@hanko.fi sekä hankekoordinaattori Kaisa Kauranen, Länsi-Uudenmaan luontohelmet puh. 050 556 8819 kaisa.kauranen@sll.fi tai projektivastaava Jari Kurjonen, Länsi-Uudenmaan luontohelmet jari.kurjonen@sll.fi

Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hankkeen pääasiallinen rahoittaja on ympäristöministeriön alainen Helmi-elinympäristöohjelma. Myös Hangon kaupunki osallistuu rahoitukseen. Hanketta koordinoi Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.

Kurtturuusun poistoalue_2024

https://hanko10fi.oncloudos.com/kokous/2023245-14.PDF

Helmi -hanke 2023-24

Ketosirkka – luonnon monimuotoisuushankkeen toinen maastokausi käynnistyi 2023

Hankekonsortion muodostavat Hangon,Raaseporin ja Lohjan kaupungit, Uudenmaan virkistysalueyhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaanpiiri, joka koordinoi hanketta. Rahoittajia ovat ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma sekä konsortion jäsenet.Hangossa työskentelee lokakuulle asti kuusi luonnonhoitajaa.
Hankolaiset tulevat näkemään heidät muun muassa Gunnarsin kalliokedolla, Gylfen niityllä ja Metsäkannaksen niityllä.Hoitokohteita on myös Tvärminnessä. Laajimmat kohteet sijaitsevat Hangon ainutlaatuisilla hiekkarannoilla,joilla jatketaan sitkeää työtä vieraslaji kurtturuusun torjumiseksi. Kolavikenin suojelualueella on päästy pisimälle. Kurtturuusut on vuosia kestäneen työn tuloksena saatu lähes poistettua ja aiempi rikas eliölajisto on palautunut. Se kannustaa jatkamaan työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi!

Helmi hanke 2022-23

Hangon kaupunki on saanut valtionavustusta ympäristöministeriön alaisesta Helmi-elinympäristöohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja lisääminen. Rahoitus tuli konsortiolle, johon kuuluvat Hangon, Raaseporin ja Lohjan kaupungit, Uudenmaan virkistysalueyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Hanketta vetää SLL:n Uudenmaan piiri, jonka Ketosirkka-luonnonhoitajat ovat työskennelleet Hangossa jo monena aiempana kesänä.

city/djulkaisu/kokous/20224566-10-1.PDF

Kaikki valtionavustusta saaneet Helmihankkeen kohteet Hangossa ovat:

  • Kolaviken (Bellevuen ranta ja Kolavikenin suojelualue)
  • Gylfen niitty
  • Gunnarsin kallioketo
  • Tvärminne
  • Metsäkannaksen
    luonnonsuojelualue

Keväällä 10.5.2022 jälkeen aloitettavat kohteet ovat: Bellevue/ Kolaviken: rantaympäristössä on rikas kasvi- ja hyönteislajisto, joka tukahtuu, jos kurtturuusut valtaavat rannat. Kalastajankadun alueella sijaitseva Gunnarsängenin niittyalue ja kallioketo: tavoitteena on hoitaa alueita niin, että alueen kasvi- ja hyönteislajisto monipuolistuu.

 
kuva: Sami Mattila
 

Tvärminnen kylä 2020-21

Hangon kaupunki sai Tvärminnen kylän luontopolulle lähivirkistysalueiden avustusta ELY-keskukselta 2020. Hanke on valmistunut 2021 .

Avustusmääräraha: 7077,50 € (enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä toteutuneista kustannuksista). Avustusmäärärahalla kunnostettiin luontopolkua ja ulkoilureittiä uusilla opastauluilla. Opastauluissa kerrotaan Tvärminnen kylän historiasta ja luonnosta.
 

Lue lisää eri kohteista alla:

Kurtturuusu
Tvärminne