Symiblogi 82, 11/2025 Elintarviketuotannosta mietteitä
Suomalaisen elintarviketalouden laatuketju perustuu tilojen tuottamaan laatuun. Laadun perustan muodostavat lakisääteiset asiat, jotka koskevat lääkityksiä, eläinten olosuhteita sekä elintarvikkeen tuotantohygieniaa. Meidän kansalliset, osin lakitason ylittävät laatutekijät perustuvat perinteisiin suomalaisiin toimintatapoihin. Suomessa eläintuotantotilat ovat kooltaan vielä maltillisen kokoisia, verrattuna Euroopan vastaaviin. Eläintilat sijaitsevat usein kauempana toisistaan, eikä niin keskitetysti alueellisesti kuin keski-Euroopassa. Nämä seikat helpottavat tautivastustusta ja heikentävät taudinaiheuttajien mahdollisuuksia saada aikaan taudinpurkauksia. Suomella on pitkät perinteet ja asiantuntemus tautivastustustyössä. Tätä arvokasta, parhaimmillaan kuluttajalle täysin huomaamatonta työtä tehdään elintarvikeketjun joka vaiheessa pellolta ruokapöytään ja siihen työhön osallistuu monia rautaisia asiantuntijoita. Epävakaassa maailmantilanteessa kotimainen elintarviketuotanto tarvitsisi apuja ja sille kuuluvaa arvostusta, jotta elintarviketuotannon omavaraisuus ja kriisitilanteiden huoltovarmuus säilytettäisiin.
Euroopassa jyllää tällä hetkellä useita elintarviketuotantoa uhkaavia virussairauksia, jotka pitävät suomalaisetkin tuottajat ja asiantuntijat valppaina. Mikäli tauteja todettaisiin tai edes epäiltäisiin, ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin ja näytteenottoihin. Tällaisissa tilanteissa, viranomaiset perustavat rajoitus – ja tartuntavyöhykkeitä, joilla rajoitetaan kymmenien kilometrien säteellä epäilyalueelta tartuntariskin muodostavaa liikennettä tartunnan leviämisen estämiseksi.
Keski-Euroopassa esim lintuinfluenssa ja new castlentauti aiheuttavat merkittäviä taloudellisia tappioita. Suurin osa siipikarjasta joudutaan teurastamaan ja hävittämään tartunta-alueilta. Laajat puhdistustoimenpiteet ja näytteenotot ovat työläitä ja kalliita. Esim Puolassa newcastlen tauti on aiheuttanut jo n 5 miljoonan linnun poistuman ruokaketjusta. Suomessa Newcastlen tautia ei ole esiintynyt 20 vuoteen elintarviketuotannossa. Espanjassa mm taistellaan lintuinfluenssaa vastaan siipikarjatiloilla.
Kolmas hyvinkin lähelle levinnyt tauti on afrikkalainen sikarutto (ASF), joka on jo neljässätoista Euroopan maassa. Latviassa ja Liettuassa on todettu tartuntoja sekä villisioissa että kotisioissa tänä vuonna. Torjuntatoimet, kuten villisikojen ja sikojen tehostettu seuranta ja näytteenotot sekä liikkumisrajoitukset, ovat käytössä EU:ssa. ASF:ää ei ole koskaan todettu Suomessa. ASF ei tartu ihmisiin, mutta sillä on todella kohtalokkaat seuraukset sianlihantuotannolle.
Hanna Knaapinen, eläinlääkäri, joka arvostaa kotimaista elintarviketuotantoa ja osallistuu tautivastustustyöhön päivittäin
lisää aiheesta:
Ruokavirasto.fi
ETT.fi
ETL elintarviketeollisuusliitto