Symiblogi 53 5/2023 Hevosen vienti ulkomaille on monimutkaista
Kevät ja kesä tuo mukanaan erilaiset kilpailu- ja valmennusreissut jopa hevosten elämään. Jos ei ole aiemmin ylittänyt maiden rajoja hevosen kanssa, voi tulla yllätyksenä asioiden monimutkaisuus.
Kaupallisessa rajoja ylittävässä liikenteessä tai Euroopan ulkopuolelle mentäessä tilanne on vielä monimutkaisempi. Kerron tässä pääpiirteittäin hevosen viennistä Euroopan sisällä, ns ei-kaupallisessa tarkoituksessa.
Jokaisella matkustavan hevosen pitäjällä tulee olla pitopaikkatunnus. Pitopaikkatunnuksen hakeminen tallilleen on mahdollista tai maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Matkustavalla hevosella tulee olla tunnistusasikirja eli ns hevospassi ja paikallisen viranomaisen laatima terveystodistus. Terveystodistukset laaditaan Traces järjestelmään sähköisesti. Tätä varten hevosen viejän tulee ensin rekisteröityä Traces järjestelmään ja täyttää matkustamisestaan ns ilmoitusosa. Kun I osa on tehty, on viranomaisen mahdollista tehdä terveystodistus, joka on voimassa vain 48h. Tästä johtuen kannattaa aloittaa rekisteröinti sekä pitopaikkatunnusten ja dokumenttien hankkiminen ajoissa. Traces järjestelmä kattaa niin laajasti erilaiset eläimiin ja eläinperäisiin tuotteisiin liittyvät vientidokumentit, että itse järjestelmä on melko monimutkainen. Viranomaisen kanssa terveystarkastusajan sopiminen tulee tehdä viimeistään 2 viikkoa ennen vientiä.
Lainsäädännön mukaan kaikki pysyvästi (yli 90 vuorokautta) Suomeen tuotavat hevoseläimet on merkittävä viralliseen hevostietokantaan 30 vrk:n kuluessa maahan tuonnista. Traces todistus vaaditaan rekisteröidessä hevonen Suomen rekisteriin. Mikäli todistusta ei ole, hevonen asetetaan melko pitkään karanteeniin, verinäytetutkimuksineen. Tämä on aiheuttanut ikäviä yllätyksiä esim kesän kilpailuja suunnittelevalle, kun koko alkukilpailukausi meneekin karanteenia purkaessa ja rekisteröintiä kuntoon laittaessa.
Suomen hienon tartuntatautitilanteen taustalla on pitkäjänteistä, systemaattista työtä tehty jo kauan eri asiantuntijoiden toimesta. Tätä poikkeuksellisen upeaa tautivapauksien tasoa on syytä vaalia ja pitää vaatimukset kunnossa. Rajavalvontaa ei välttämättä ole joka rajanylityspaikalla ja usein kuuleekin sanottavan, ettei kukaan niitä papereita kuitenkaan katso. Vertaan usein tilannetta liikennesääntöihin ja -rajoituksiin: nekin ovat voimassa, vaikkei sinua liikenteessä koko ajan valvota. Liikenneturvallisuus perustuu rajoitusten ja sääntöjen noudattamiseen, oli valvontaa tai ei. Samoin toimii tautivalvonta rajoilla: jos sääntöjä noudatetaan, on todennäköisempää säilyttää hyvä tartuntatautitilanteemme.
Hanna Knaapinen
Kirjoittaja on kaupungineläinlääkäri, joka mielellään ylläpitää Suomen tartuntatautivapautta
Lisälukemista kaipaavalle: