Symiblogi 20, 10/2020 Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimille on Suomessa erittäin maltillista
Vuodesta 2010 julkaistujen eurooppalaisten kulutuslukuraporttien mukaan mikrobilääkkeiden myynti tuotantoeläimille on Suomessa erittäin maltillista. Kokonaiskulutuksen ero ääripää maiden välillä on jopa satakertainen. Ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden osuus on Suomessa vähäinen. Lainsäädäntömme kieltää ja rajoittaa tiettyjen ihmisille tärkeiden antibioottien käyttöä jopa seuraeläimillä. Tämä on erittäin tärkeää, koska uusia antibiootteja ei ole kyetty kehittämään resistenttien bakteerien hoitoon. Resistenssitekijät ovat eläinten ja ihmisten välillä yhteisiä. Jokainen eläimelle annettu antibioottikuuri vaikuttaa ympäristöön ja ihmisiin muuttamalla koko ympäristön bakteerikantoja.
Mikrobilääkkeiden käyttö eläimille on ollut meillä tiukasti säädeltyä vuosikymmenten ajan. Suomessa mikrobilääkkeet ovat reseptilääkkeitä. Lääkkeen määrääminen vaatii tutkimuksia ja diagnoosin sekä seurantaa. Suomessa luovuttiin vapaaehtoisesti mikrobilääkkeiden kasvunedistäjäkäytöstä jo vuonna 1996. EU:ssa mikrobilääkkeiden käyttö tähän tarkoitukseen kiellettiin vuonna 2006. Yhdysvalloissa siirtymäjakso kasvunedistäjäkäytön lopettamiseksi on vasta meneillään. Suomessa säädökset myös kieltävät mikrobilääkkeiden käytön ennaltaehkäisevästi ilman lääketieteellistä perustetta, näin ei ole kaikissa maissa edes Euroopassa. Antibiooteilla kompensoidaan joissakin maissa myös olosuhdeongelmia esim sikojen hännänpurentaa.
Suomessa tuotantoeläimiä lääkitään enimmäkseen yksilöinä. Tämä poikkeaa monesta muusta Euroopan maasta, joissa valtaosa tuotantoeläinten mikrobilääkkeistä annetaan eläinryhmille rehussa tai juomavedessä.
Vahva kansallinen säädöspohja ja määrätietoinen ohjeistus sekä panostaminen tuotantoeläinten terveydenhuoltoon ja eläinten tartuntatautien ehkäisyyn ovat tuottaneet tulosta. Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimille on Suomessa kansainvälisesti katsottuna erittäin maltillista. Tuotantoeläintilat yhteistyökumppaneineen tekevät päivittäin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja töitä sen eteen, että suomalainen ruoka olisi turvallista kuluttajalle.
Lisälukemista kiinnostuneelle löytyy m.m. Luonnonvarakeskus Luken(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja Eläinten terveys ETT r.y:n sivuilta.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Hanna Knaapinen
Kirjoittaja on kaupungineläinlääkäri, joka on huolissaan bakteerien resistenssitilanteesta maailmalla