Symiblogi 5, 10/2019. ONKO SINULLA RADONIA KOTONASI?
Valvon työssäni, että esim. koulujen ja päiväkotien sisäilman radonpitoisuutta mitataan, jotta lapsiemme eivät hengittäisi tätä terveydelle vaarallista kaasua. Radonmittauksia tehdään myös mm. vanhus- ja palvelutaloissa mutta erityisen tärkeätä on, että lapsia suojataan radonaltistukselta. Radonin aiheuttaman säteilyn haittavaikutus kertyy nimittäin koko elämänkaaren ajan.
Työpaikoilla taas työnantajan tulee tutkia, onko siellä radonia. Mutta kukaan ei valvo, että juuri sinun kotisi sisäilman radonpitoisuus on turvallinen.
Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa missä talossa tahansa. Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista ja radon lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään.
Radonia ei voi aistia – ei silmillä, ei nenällä, ei maistamalla – joten ainoa tapa saada radonpitoisuus selville on mittaaminen. Mittaus on helppo. Pieni purkki, tai kaksi, annetaan olla asunnossa vähintään kaksi kuukautta, marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Sitten se lähetetään takaisin laboratorioon, jossa radonpitoisuus lasketaan. Purkkeja voi tilata mistä tahansa mutta mittauspurkki tulee olla Säteilyturvakeskuksen, STUKin, hyväksymä. Ja, ei tarvitse pelätä – radonia voi poistaa sisäilmasta.
Talon alla oleva maaperä on suurin radonlähde. Sieltä kaasu voi päästä sisään perustuksessa olevien halkeamien kautta. Jos siis olet rakentamassa, tai suunnittelemassa, omaa taloa kannattaa miettiä radonturvallista rakentamista. Rakennustarkastajalta voi pyytää neuvoja.
Riskipaikat ovat harjualueet ja hyvin ilmaa läpäisevät sora- tai hiekkamaat sekä alueet, jossa enemmän kuin 10 % mitatuista radonpitoisuuksista ylittävät 300 Bq/m³. STUKin kotisivuilat löytyy kartta ja lista näist 10 % -alueista, jos kiinnostaa. Hanko, Inkoo ja Raasepori eivät kuulu näihin alueisiin. Jos asuntosi on maan alla tai maanvarainen suosittelen mittausta mutta ylempänä olevissa kerroksissa tuskin tätä kaasua ole.
Tietoa mittaamisesta saat STUKin tai muiden asiantuntijoiden kotisivuilta.
Radonia voi esiintyä myös talousvedessä, josta se haihtuu sisäilmaan. Varsinkin kallioalueella olevien porakaivojen radonpitoisuudet voivat olla suuria. Kunnallisten vesilaitosten jakama vesi ei sisällä radonia eikä rengaskaivoista yleensä löydetä radonia. Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että Hangon, Inkoon ja Raaseporin alueen kaivoissa ei ole paljon hyvin korkeita radonpitoisuuksia. Ota kumminkin näyte, jos sinulla on oma porakaivo, ja vie se laboratorioon tutkittavaksi. Ruokaviraston kotisivuilta löytyy lista hyväksytyistä labroista.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Eli, jos talosi on harjualueella tai läpäisevällä sora- tai hiekkamaalla, mittaa asuntosi sisäilman radonpitoisuus! Ja jos sinulla on porakaivo – tutki juomaveden radonpitoisuus!
Ja tiedosta, että naapurisi mittaustulokset eivät kerro sinun talosta tai kaivosta mitään.
Lisätietoja esim Säteilyturvakeskuksen radon-teemasivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Ingegerd Grünn-Maja
Kirjoittaja on terveystarkastaja, joka mm. valvoo päiväkotien ja koulujen radonpitoisuuksia