Symiblogi 92, 9/2026 Mitä tarkastusmaksun takana oikeastaan piilee??
Elokuussa suoritin työharjoitteluni Eteläkärjen ympäristöterveydessä, jossa päätehtävänäni oli toteuttaa sisäinen auditointi ja laatia suunnitelma taloudelliselle omavalvonnalle. Auditointi kattoi kaiken asiakirjojen tarkastelusta ja tietojen vertailusta henkilöstön haastatteluihin.
Osa tehtävästä koski maksujen laskentatapojen ja perinnän tarkempaa tarkastelua, ja se herätti kysymyksen, jota uskon monien pohtivan, mutta johon harvoin saa vastausta:
Mistä yritykset oikeastaan maksavat, kun viranomainen lähettää tarkastusmaksun?
Jos pyörität ravintolaa, kauppaa tai muuta kunnan valvonnassa olevaa yritystä, olet ehkä joskus katsonut laskua ja miettinyt: Ahaa… mutta miten tähän summaan päädyttiin?
Kun olin kaivautunut kunnallisiin säännöksiin (muuten erinomainen lukuvinkki niille, joilla on univaikeuksia), kävi selväksi, että maksut eivät ole mielivaltaisia. Ne perustuvat omakustannusperiaatteeseen ja niiden on liityttävä tosiasiallisesti suoritettuun valvontatyöhön.
Jokaisen laskun takana on toisin sanoen kokonainen ketju: lainsäädäntö, kunnalliset säännöt, budjettirajat ja ehkä ennen kaikkea konkreettisesti käytetty työaika.
Myös yhdenvertaisuusperiaate painaa paljon. Kahdesta samankaltaisesta toiminnasta on perittävä samankaltaiset maksut, eikä maksun suuruuden saa vaihdella esimerkiksi sen mukaan, kuinka kaukana toiminta sattuu sijaitsemaan viranomaisen toimistosta. Kustannukset määräytyvät siis valvontatoimenpiteiden laajuuden perusteella.
Oppeja harjoittelusta
On helppo kuvitella, että auditointi tarkoittaa lähinnä lukujen ruksimista taulukossa. Todellisuudessa se on vähintään yhtä paljon sosiaalista työtä: on keskusteltava ihmisten kanssa, ymmärrettävä heidän työskentelytapojaan ja perehdyttävä siihen, miten rutiinit todellisuudessa toimivat arjessa, ei vain siihen, miltä ne näyttävät paperilla.
Se, että sain tehdä tätä yhdessä niin osaavan ja vieraanvaraisen yksikön kanssa, teki kokemuksesta vieläkin arvokkaamman. Voin lämpimästi suositella Eteläkärjen ympäristöterveyttä harjoittelupaikkana!
Kaia Kuula
Laskentatoimen opiskelija, jonka mielestä kunnalliset säännökset ovat erinomaista iltalukemista.