Sienet – maapallon hiljaiset työjuhdat
Sienet ovat noin miljardi vuotta vanha eliöryhmä ja ne ovat sinä aikana sopeutuneet ilmaston vaihteluihin. Sienet eivät ole kasveja mutta toimivat usein yhteistyössä puuvartisten kasvien (tammi,mänty jne.) kanssa tai voivat olla myös haitallisia kasveille (lahottajasienet, mesisieni). Sienillä on myös merkitystä ilmastolle, ne vastaavat osaksi myös hiilen kierrosta maapallolla.
Elintarvikesektorilla alkutuottajan, elintarvikkeiden valmistajan sekä myyjän kannalta sienillä on kaksoisrooli: ne ovat hyödyllisiä tai haitallisia. Osa sienistä on elintarvikkeita ja osa elintarvikkeiden tuhoojia.
Maanviljelijän näkökulmasta sopivat sienet ovat tarpeellisia maaperässä, ne keräävät maaperästä mm. fosforia ja kivennäisaineita ja auttavat kasveja voimaan hyvin, mutta esim. viljaan tai hedelmään iskenyt tuhosieni (mm. eräät Fusarium– ja Penicillium-sienilajit) aiheuttavat vuosittain suuria satotappiota. Maanviljelijän saama hinta rehuksi menevästä viljasta on matala, myös hunajantuotannossa voivat mehiläisten sieni-infektiot aiheuttaa tappioita tuottajalle.
Sienillä on kuitenkin myös positiivisia vaikutuksia: kun lehmänmaitoa käsitellään huolellisesti, hygienia tarkasti huomioiden ja lisätään maitoraaka-aineeseen mm. Penicillium roquefortii-sienikanta, maito muuttuu maukkaaksi juustoksi ja juusto säilyy syömäkelpoisena jääkaapissa huomattavan pitkän ajan (ellei tule syötyä ennen sitä). Myöskin kun bioreaktoriin valitaan huolellisesti sopiva, myrkkyjä tuottamaton sienikanta, bioreaktorissa voidaan valmistaa elintarvikkeeksi eri sieniproteiineja. Kaikkia ruokasieniä ei kannata tutkitun tiedon mukaan syödä runsaasti monta päivää peräkkäin, mutta kohtuudella nautittuna ne antavat monipuolisen, uusiutuvan ja useimmiten paikallisen ravintolisän ruokavalioon.
Tuomas Hintikka
sienimetsässäkin viihtyvä terveystarkastaja
Linkkejä:
Ruokaviraston tietoa ruokasienisienistä: