Tällä kertaa kierrämme ensimmäisen kaupunginosan kuudennessa, seitsemännessä, kahdeksannessa ja yhdeksännessä kortteleissa ja olemme palanneet ajassa taaksepäin vuoteen 1907.
Korttelit 6 ja 7 olivat uusia vuoden 1900 asemakaavassa ja
ne oli sijoitettu Kulmakadun ja Korkeavuorenkadun kulmaan. Ensimmäinen talo,
jonka laidalle pysähdymme, sijaitsee tontilla 34, eli Korkeavuorenkatu 12. Täällä
toimii voinvienti osuusliike Valio, joka myy ympäri Suomen sijaitsevien
meijeriosuuskuntiensa meijerituotteita. Valio on aloittanut toimintansa kaksi
vuotta sitten Hangossa, onhan Hanko tunnettu voinvientisatama.
Viereisellä tontilla eli Korkeavuorenkatu 10:ssä on tänä
vuonna valmistunut Selim A. Lindqvistin suunnittelema talo Hangon toiselle
kaupunginlääkärille, August Silénille. Lindqvist on kolme vuotta aikaisemmin
suunnitellut kauppahallin korttelin vastakkaisessa kulmassa rakennusmestari
Nymanille. Silénin talo on samantyyppinen, mutta nyt kyseessä on komea
yksityistalo.
Seuraavassa korttelissa ei vielä ole yhtään taloa
rakennettuna. Kortteliin on suunniteltu kolme tonttia, mutta kenties
yhdestä saattaakin tulla puistoalue Kulmakadun ja
Satamakadun kulmaan. Joten siirrytään seuraavaan eli 8. kortteliin, jossa
Itäsataman kupeessa on kaksi tonttia asuintaloineen Rantakadun alussa. Nämä
kaksi tonttia on rakennettu jo 1890-luvulla. Rantakatu 1:ssä on kolme
rakennusta ja monta asuntoa, joten täällä on paljon asukkaita. Eräässä niistä
asuu pursiseura HSF:n talonmies Bergström, joka vastaa veneiden talvisäilytyksestä.
Lehdestä löytyy tieto, että hänen rouvansa toimittaa täysmaitoa Täktomista, suurissa,
vähintään kolmen litran astioissa. Herra Wigström on kadottanut uuden aironsa
joko Tullirannalle tai Gunnarsinrannalle. Math. Grönqvist puolestaan etsii
kokenutta ompelijatarta.
Rantakatu 3 tai Kulmakatu 1 (nykyisin Purjehtijankatu) koostuu
myös kahdesta rakennuksesta. Arkkitehti Ernst G. Hedman, Granitin teknillinen
johtaja, on suunnitellut vanhemman talon laajennuksen ja tontin kulmatalon.
Täälläkin on monta asuntoa, kuten alueen muissakin taloissa. Yhdessä näistä
asustava Emma Malm mainostaa lehdessä, että hän aloittaa päiväkotikurssin 5–6
vuotiaille, mikäli ilmoittautuneita on riittävästi. Alueella asuu paljon
lapsiperheitä, ja monet naiset esimerkiksi ompelivat tai pyykkäävät, jotta
perhe saa tarpeeksi rahaa. Silloin on hyvä, jos joku hetkeksi pystyy kaitsemaan
lapsia.
Seuraava kortteli on iso ja siellä on seitsemän tonttia.
Useampi tontti rakennettiin heti kaupungin perustamisen jälkeen ja viimeistään
1890-luvun alussa, joten nämä talot ovat jo kohta olleet 30 vuotta täällä, yhtä
kauan kuin rakas kaupunkimmekin. Mikäli lähdemme tutustumisretkelle tonttinumeron
mukaisesti, tulemme ensin Rantakatu ja Kulmakadun (nykyisin Purjehtijankadun)
kulmaan. Kulmakadun puolella on talo, mutta Rantakadulle päin ei ole vielä
rakennettu mitään. Seuraavaksi siirrymme Korkeavuorenkadun kulmataloon, jossa asuu
Ester Forssén, joka ilmoittaa lehdessä, että hän kirjoittaa tekstejä
hautajaiskransseihin.
Rantakatu 7:n on rakennuttanut ja sen omistaa vieläkin
tullivahtimestari K.J. Ekqvist. Hänellä on talossaan tynnyrisitomo. Hän
tarjoaa työntekijöilleen myös mahdollisuuden asua talossa. Parhaillaan Ekqvist etsii lehdessä
pientä
perhettä vuokralle huoneeseen ja keittiöön. Samassa talossa asuva Lina Malmberg
on ollut leskenä viitisen vuotta ja hänellä on ollut talossa pieni ompelimo
pari vuotta. Hän ilmoittaa lehti-ilmoituksessa ottavansa vastaan kävelypukuja
ja takkeja valmistamista tai korjausta varten. Hän hakee myös vuokralaista
sisustettuun huoneeseen.
Korkeavuorenkatu 5:ssä sijaitsee
yksi Hangon kaupungin vanhimmista taloista, joka rakennettiin vuosina 1874–1875.
Tontin toinenkin rakennus on jo 1889 rakennettu. Täältäkin saa vuokrata
huoneita ja lisäksi Sjödahl myy pääsiäiseksi mämmiä. Mutta nyt on aika jatkaa
matkaa seuraavaan taloon, joka on Rantakatu 9. Tämän tontin omistaa
Graniitti-yhtiö. Graniitilla on töissä parisen sataa henkilöä ja hyvän yhtiön
tulee huolehtia palkatuistaan. Yhdessä taloista on asuntoja ja
pienemmässä on puolestaan yhtiön sairastupa sekä pesu- ja leivintupa.
Viimeinen talo, johon tutustumme tällä kertaa, on Korkeavuorenkatu
1, jossa sijaitsee August Starckin rautakauppa. Hän on kuitenkin muuttamassa
pois, ja liike on nyt vuokrattavana sekä siihen kuuluva varasto, talli ja
kolmen huoneen ja keittiön asunto. Alkuvuodesta onkin ollut 20 % alennus
kaikista valaisimista. Samassa talossa myös Thuringilla on huone vuokrattavana
ja hän on myös valmis myymään mukavan sängyn.
Ensi kerralla on sitten aika tutustua ensimmäisen
kaupunginosan kahteen viimeiseen kortteliin, jotka sijaitsevat molemmin puolin
Raatihuoneenpuistoa.
Laura Lotta Andersson
museonjohtaja