Tässä jaksossa siirrymme Korkeavuorenkadulla sijaitseviin kahteen kortteliin, eli korttelit 3 ja 4. Nämä kaksi korttelia olivat uusia vuoden 1900 asemakaavassa. Alue oli kalliota ja rakentamaton tätä ennen.
Siirrymme nyt vuoteen 1910 kun Varustuskadulle rakennetaan
talo alueen viidennelle tontille. Kyseessä on Uno Staudingerin kesähuvila, joka
eroaa selvästi alueen muista puutaloista, koska talo on rapattu ja erikoisen
muotoinen. Pihalle rakennetaan näkötorni. Uno Staudinger on helsinkiläinen
liikemies, mutta hänen veljensä Carl toimii rautakauppiaana Hangossa ja omistaa
samassa korttelissa olevan tontin. Näin keskellä kaupunkia ei oikeastaan ole
huviloita. Onhan niitä Kylpyläpuistossa, mutta ne ovat kaava-alueen
ulkopuolella.
Carl ”Nubben” Staudinger on vuosina 1904–1905 rakennuttanut
ison kulmatalon Rautatiekadun eli myöhemmin Nycanderinkadun ja Varustuskadun
kulmaan. Pohjakerros on jyhkeästä graniitista, kuten niin monet Hangon
kivijaloista. Staudingerilla on Bulevardilla kauppa, jossa hän myy kaikenlaista
rautatavaraa. Kesäksi hän vuokraa asuntoa talostaan, koska miten muuten kaikki
kylpylävieraat mahtuisivat tänne, sama käytäntö on myös naapurirakennuksessa.
Alueen asukkaat ovat valittaneet Granitin savupiipusta tulevasta noesta, asiasta
on alkuvuodesta käräjöity. Granit on sen jälkeen parantanut savupiippuaan ja
asia saadaan sovittua.
Tuoreessa muistissa oli kun vuonna 1906 Hankoon yllättäen oli
tullut noin 13 500 venäläistä siirtolaista, lähinnä juutalaisia.
Seuraavanakin vuonna oli tullut vastaava määrä. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön
tilat eivät riittäneet majoittamaan kaikkia, ja yhtiö oli hankkinut toukokuussa
kolme vuotta vanhan talon Rautatiekadun ja Korkeavuorenkadun kulmasta. Parissa
vuodessa on venäläisten siirtolaisten määrä romahtanut, mutta talo ja sinne
rakennettu ruokasali ovat vielä yhtiön omistuksessa, koska vielä on muutamia
kymmeniä Venäjän juutalaisia siirtolaisia Hangossa odottamassa pääsyä laivoihin.
Seuraavaksi siirrymme neljänteen kortteliin, jossa on yksi
rakennus, mutta se on erikoinen. Se on nimittäin kauppahalli. Talo sijaitsee
Bulevardin ja Korkeavuorenkadun välissä ja sen on rakentanut vuonna 1904
rakennusmestari Nyman. Kyseessä on kaksikerroksinen rakennus, jonka alakerrassa
on 27 myyntikojua ja yläkerrassa kaksi asuntoa. Kellarikin on suuri ja siellä
on parisen kymmentä tuuletettua koppia. Erikoisinta on kuitenkin juokseva vesi,
joka tulee kaivosta pihalla, jätevedelle on oma kaivo, josta se voidaan
kuljettaa pois. Tällaista ei ole ennen nähty Hangossa. Nyt rakennuksessa on
muun muassa Kansallis-Osake-Pankin konttori, ruokala ja sähköinen mankeli.
Täältä voi ostaa vuolukivikaminoita, jotka ovat täysin paloturvallisia, ja kun
niitä lämmittää öljyllä neljä tuntia, niin lämpö varautuu 12–18 tuntia. Lisäksi
täältä löytyy Gardbergin kenkäkauppa, Hangon kotikaljapanimo ja velosipedejä
eli polkupyöriä.
Kauppahallin vieressä on vielä kaksi tonttia, mutta ne ovat
rakentamattomia, ja tuleekohan sinne mitään lähivuosinakaan. Seuraavalla kerralla jatkammekin sitten
Bulevardille.
Laura Lotta
Andersson
museonjohtaja