Lokakuussa 1907 oli Robert Boldt tullut Lohjalta Hankoon kertomaan kotiseutututkimuksesta.

Hän piti esitelmän Kokoustalossa Esplanaadilla, tilaisuuden
järjestivät työväenyhdistys Arbetets vänner, raittiusjärjestö Enighet,
nuorisoseura Framåt sekä Hangonkylän ja Täktomin raittiusseurat. Kyseessä oli
ensimmäinen osa yleissivistävästä luentosarjasta. Boldt oli ollut mukana
perustamassa Lohjan kotiseutuyhdistystä 1894.

Hangon museon perustajiin kuulunut asemapäällikkö Conrad Appelgren, joka oli kaupungin ensimmäisiä asukkaita ja virkamiehiä.

Tammisaareen oli perustettu oma museo 1906, joten pitihän
myös Hankoon saada oma museo. 1900-luvun alku oli muutenkin vilkasta aikaa
museokentällä Suomessa. Tärkeätä oli nostaa esille Suomen erillispiirteet
vuosisadan alun venäläistämisyritysten keskellä. Alkutaival Hangossa oli vähän
kangerteleva vaikka ensimmäinen kokous kotiseutuyhdistyksen perustamisesta
Hankoon pidettiin heti Boldtin esitelmän jälkeen. Paikalla olivat rehtori Jeja
Roos, rouva E. Waldén, kansakoulunopettaja K.H. Knuts, neiti S. Lagerstam,
kauppias C.H. Björkman, maalari W. Westerholm, puutarhamestari C.J. Sundin,
opiskelija G. Lax ja faktori August Holmberg.

Järjestäytymiskokous pidettiin 14.11.1907 Kokoustalossa. Conrad
Appelgren valittiin puheenjohtajaksi, Jeja Roos varapuheenjohtajaksi ja Gideon
Lax sihteeriksi. Appelgren ja Roos olivat Hangon merkkihenkilöitä, ja molemmat
olivat kiinnostuneita historiasta. Yhdistyksen tavoitteiksi on Appelgren
kirjannut, että yhdistyksen tulee tutkia historiaa, taloutta, maataloutta,
kalastusta, eläinlajeja, metsänhoitoa, kasvimaailmaa, kansan olosuhteita,
sosiaalisia kysymyksiä, työväen vakuutuksia, kansankirjastoja,
kotiseutuvalokuvia, linnoitusraunioita ja Hauensuolen kaiverruksia.

Tästä listasta huomaa, että jo alusta pitäen museoiden tuli
olla monipuolisia ja edistää erilaisia tutkimusaiheita. Tähän aikaan kiinnostus
oli lähinnä maaseudussa ja sieltä haluttiin tallentaa se minkä katsottiin
olevan katoamassa. Yhteistyö muiden paikkakuntien kanssa oli tärkeää, ja
Hankoon kerättiin esineitä lähialueiltakin kuten Kemiöstä, Hiittisistä ja
Bromarvista. Samalla kerättiin kuitenkin myös tietoa Hangosta, ja kaupungin
alkuajoista, lähinnä sataman kehityksestä.

Hangossa pitkän uran tehnyt rehtori Jeja Roos, oli monta vuosikymmentä aktiivinen Hangon museon toiminnassa.

Ensi kerralla kerron enemmän museon ensimmäisestä
rakennuksesta, eli Fohlinin tuvasta, jonka kaupunki jo toukokuussa 1907 oli
ostanut, jotta sinne perustettaisiin museo.

Lähteet: Hangö
12.10.1907

Ekström
Söderlund Birgitta: Hangon museon
historia 1909–2009

Laura Lotta
Andersson,

museonjohtaja