Missä päin Hankoa tai ylipäänsä Suomessa voi nähdä niin monen tunnetun henkilön nimet kuin Hauensuolella? Tämän luonnonsataman kallioille on erityisesti 1500- ja 1600-luvuilla merenkulkijat jättäneet jälkensä odotellessaan parempia tuulia.
Täältä löytyy yli 600 kaiverrusta, joko niminä tai
sukuvaakunoina. Hangon museo on jo vuoden ajan yhdessä Hangon museon ystävien
kanssa tehnyt töitä tämän ainutlaatuisen alueen säilyttämiseksi. Kalliot ovat
täynnä kaiverruksia, mutta niitä on lähes mahdoton nähdä enää kun jäkälät
kasvavat alueella. Nyt tutkitaan, mitä voidaan tehdä jäkäleiden poistamiseksi,
ilman, että kallio rapautuu pois, ja siten myös kaiverrukset.
Hauensuolesta muodostui luonnollinen satama 1400-luvulla kun
Kappelisatama oli käynyt liian matalaksi isommille aluksille. Olaus Magnus kirjoitti vuonna 1555 Historia de gentibus septentrionalibus eli Pohjoisten
kansojen historia -kirjassa suurenmoisesta satamasta, joka on niin mieluisa ja
turvallinen, ettei koko Pohjolan merialueilla, ehkäpä ei avaralla
valtamerelläkään ole toista, jota saattaisi verrata siihen. Sillä joka
suunnalta purjehtivat se ottaa esteittä syliinsä ja suojaa heitä luonnollisena
varustuksena sekä myrskyiltä että vihollisen laivastolta. Olaus Magnus jatkaa,
että tämä satama näet sijaitsee laajan linnoituksen tavoin vuorien ja laaksojen
keskessä luonnonkauniilla paikalla. Sen kallioissa on ikivanhoja gööttiläisten
ja svealaisten sankarien vaakunatunnuksia, yhtenäisessä järjestyksessä, mutta
muinaiseen yksinkertaiseen tapaan hakattuina lähinnä muistuttamassa myöhemmille
sukupolville.
Olaus Magnus oli tunnettu siitä, että hän liioitteli reippaasti,
mutta se piti paikkansa, että täältä löytyy ruotsalaisten suurmiesten
vaakunoita ja nimiä, vaikkakin enemmän vasta myöhemmältä ajalta. He olivat joko
sotilaita tai virkamiehiä, jotka olivat matkalla Baltiaan Ruotsista, ja
helpointa oli kulkea Hankoniemen kautta. Täältä löytyy historian kirjoista
tuttuja nimiä kuten Klaus Fleming, joka oli Suomen käskynhaltija 1590-luvulla.
Sotilaista voi mainita 30-vuotisen sodasta tutut Åke Tott ja Torsten Stålhandske.
Eniten vaakunoita löytyy Oxenstierna-suvulta, jonka jäsenet olivat sekä
virkamiehiä ja sotilaita. Heistä voi mainita muun muassa Axel Oxenstierna, joka
oli valtakunnankansleri, ja käytännössä Ruotsin hallitsija kun kuningatar
Kristiina oli alaikäinen 1630-luvulla.
Nyt on menossa suuri hanke, jotta tämä ainutlaatuinen kokonaisuus
olisi vielä tulevaisuudessa kaikkien ihasteltavana. Jos haluat lisää tietoja
mainitsemistani henkilöistä, voi vaikka suunnata Hangon museoon, jossa on Metropolia
ammattikorkeakoulun XR Design -opiskelijoiden tekemä kolmiulotteinen
valokuvaamalla toteutettu versio Hauensuolesta ja muutamasta kaiverruksesta.
Lähde: Olaus Magnus Gothus, Pohjoisten kansojen historia, Suomea
koskevat kuvaukset, suomentanut Kaarle Hirvonen, Keuruu 1973.
Laura Lotta Andersson
Museonjohtaja