Symiblogi 17, 7/2020: Pintahygienianäytteet, puhtaustestit – rakkaalla lapsella on monta nimeä
Nyt, kun me kaikki olemme oppineet pesemään kätemme ja aivastamaan oikein, on aika edetä hygienia-ajatuksissa ja kysymään:
”Mistä tiedän mikä on puhdasta ja mikä vaati lisäputsausta.”
Virustestin tekeminen ei ole vieläkään helppoa tehdä itse, mutta sinä elintarvikeyrittäjänä tiedät totta kai, että sinun tulee kuitenkin tarkistaa keittiön puhtaus jollakin testimenetelmällä. Testin tarkoitus ei ole moittia siivoojaa, mitä olen joskus kuullut tarkastuksissa. Testit otetaan siksi, että yrittäjä itse tietäisi toimivatko puhtausmenetelmät tarpeeksi hyvin. Joskus esim. täytyy vaihtaa puhdistusaine, jotta mikrobit eivät ala muodostaa vastustuskykyä tiettyä ainetta vastaan, astianpesukone voi mennä rikki ja osoittaa väärää lämpötilaa tai leikkuulauta kuluu niin, ettei sitä pysty enää puhdistamaan kunnolla. Sellaiset ongelmat tulevat esiin puhtaustesteissä. Silloin tiedät helpommin, milloin lisätoimenpiteet ovat tarpeen. Sen jälkeen voit uudella näytteenotolla tarkistaa, että kaikki on kunnossa.
Lika voi olla melkein mitä tahansa – elävää tai kuollutta tavaraa. Ostettavissa olevat mittausmenetelmät mittaavat erilaisia asioita, esim. bakteeri- tai proteiinimääriä. Huolimatta siitä, että jokainen testi mittaa vain yhtä asiaa ja pinnalla voi olla myös toisenlaista likaa, antaa testi sinulle hyvän vihjeen keittiön puhtaustasosta. Tällainen testi olisi mm. puhtaustesti omista sormista (palaamme käsienpesuun).
Pääasia on, että tiedät itse mitä mittaat ja että tulokset ovat tarpeeksi hyviä sinun keittiöösi. Elintarvikevirastolla on ohjeita siitä minkälaiset toiminnot tarvitsevat puhtaustestejä, montako näytettä tarvitaan ja kuinka usein. Eteläkärjen ympäristöterveydellä on päivitetty ja lyhennetty versio samasta asiasta nettisivuillaan. Lue kehityskäyristä.
Ja bakteerit – ne viihtyvät erittäin hyvin kesälämpimässä, vaikka pienessä makeassa jäätelötahrassa työpisteessä. Testaa työtaso, niin tiedät!
Kerstin Lindqvist
Kirjoittaja on terveystarkastaja, joka tekee elintarvikevalvontaa