Hangon puistot ovat hienoja paikkoja kävellä ympäri vuoden. Tänään ajattelin kirjoittaa niistä puistoista, jotka olivat olemassa vuonna 1900.
Ensimmäiset varsinaiset puistot näkyvät asemakaavassa
vuodelta 1900, jolloin oli olemassa tai suunnitteilla Raatihuoneenpuisto,
Vartiovuorenpuisto, Kylpyläpuisto, Rautatiepuisto ja nykyinen Haagapuisto. Kaupunki
oli huomattavasti pienempi kuin nykyään. Kylpyläpuistokaan ei varsinaisesti
kuulunut asemakaava-alueeseen.
Nykyisen kaupungintalon kohdalle oli suunniteltu raatihuone
alusta alkaen, mutta lopullisesti ensimmäinen kaupungintalo rakennettiin vasta
vuonna 1926, mutta puisto oli suunniteltu alusta alkaen.
![](https://hanko.fi/wp-content/uploads/2023/12/171.jpg)
Vartiovuorenpuisto kehittyi kirkon ympärille, joka lopulta
sijoitettiin Vartiovuorelle ja kirkko valmistui 1892. Raatihuoneenpuistosta ja
Vartiovuorenpuistosta on tullut kokonaisuus.
![](https://hanko.fi/wp-content/uploads/2023/12/170.jpg)
Kylpyläpuistoa oli ruvettu suunnittelemaan vuonna 1878 ja
itse kylpylä aloitti toimintansa 1879. Asemapäällikkö Konrad Appelgren halusi
suojata alueella luontaisesti kasvavat männyt, ja hänen tahtonsa voitti eikä
lehmuksia istutettu. Kylpyläpuisto oli suljettu alue, jonne vain
kylpylävierailla oli pääsy. Täällä he pystyivät kävelemään, joka oli osa
hoitoja. Vuonna 1900 suunniteltiin koko Busträsketin täyttämistä, mutta puolet
siitä säilytettiin, ja siitä tuli sitten Puistolampi.
![](https://hanko.fi/wp-content/uploads/2023/12/115.jpg)
![](https://hanko.fi/wp-content/uploads/2023/12/178.jpg)
Rautatiepuisto oli ensimmäinen puisto, jonka Hankoon tulevat
näkivät. Junalla tuli sekä kylpylävieraita ja Amerikkaan matkalla olevia
siirtolaisia.
![](https://hanko.fi/wp-content/uploads/2023/12/121.jpg)
Haagapuiston piti ylettyä molemmin puolin Esplanaadia, mutta
se on toteutettu puolta pienempänä. Tästä puistosta meillä ei ole vanhempia kuvia
olemassa. Museon kokoelmiin on jonkin verran satunnaisesti tullut kuvia, ja
monista paikoista meillä ei ole kuvia.
Hankoon on tullut monta puistoa tämän jälkeen, joista voimme
olla ylpeitä ja suuret kiitokset puisto-osastolle, joka vuosittain hoitaa
puistoja ja istuttaa niihin kauniita istutuksia.
Museonjohtaja
Laura Lotta Andersson