Kirjoitin viimeksi museon blogiin 4.3. Tuntuu kuin elimme eri maailmassa silloin, vaikka viitteitä tulevaan oli. Sen jälkeen arki on muuttunut paljon, mutta museolaisen näkökulmasta paljon on myös pysynyt samana. Työt jatkuvat.
Joka vuosi vietetään Lapsi mukaan töihin -päivä. Tänä vuonna
olen tuonut työn kotiin lapsen luo. Siirryin etätöihin 23.3. ja mahdutin lapsen
huoneeseen mukavan työpisteen. Työkaverit vaihtuivat 2-vuotiaan ja avomiehen
seuraan. Lattialla lojuu nalleja, kirjoja ja autoja. Työpöydälle ilmestyy
Duplo-paloja aina silloin tällöin. Huoneen seinissä roikkuu osa meidän
seuraavasta näyttelystämme, Aarteita
merten syvyyksistä, yhteenteipattujen papereiden muodossa. Olen luonut
museoon vedenalaisen maailman tietokoneen avulla, ja tänään se vihdoin meni
painoon. Tulossa on aivan uusi näyttelykokemus meidän museoomme! 2-vuotias vaikuttaa
tykkäävän huoneensa uudesta lookista. Ehkä tästä syntyy uusi museosukupolvi?
En ole istunut neljän seinän sisällä. Niin kuin
museonjohtaja kirjoitti viimeksi, dokumentoimme myös hankolaisten arkea näinä
aikoina. Käyn aina välillä kaupunkikierroksella ja katson miten kaupunkikuva on
muuttunut. Otan kuvia kauppojen ikkunoista ja ravintoloiden kylteistä. Ihailen
hankolaisten yrittäjien kekseliäisyyttä ja sopeutuvuutta. He myyvät tuotteitaan
netin kautta, ajavat ostoksia kotiin, kehittävät uusia tuotteita ja toimintamuotoja
ja ovat aina yhtä hyvällä tuulella, vaikka tilanne on vaikea.
Prelup Oy:n taidemyymälä Vuorikadulla. Kuvassa Terese Andersson ja Leena Andersson.
Luokittelutyö on myös jatkunut etänä ja uusia
mielenkiintoisia esineitä löytyy jopa kotoa käsin. Olen luokitellut paljon
sairaanhoitoon liittyviä esineitä. Sopiva aihe tähän aikaan.
Tämän keskellä kaipaan takaisin tavalliseen museoarkeen.
Haluan että pystymme järjestämään kivoja tapahtumia taas. Viimeksi meidän
askartelupäivämme veti yli 50 henkilöä museoon. Ja hauskaa oli! Mahduimme
jotenkin kaikki saman pöydän ääreen ja jälkeenpäin löytyi maalia vähän sieltä
sun täältä.
Hauskaa Vappua teille kaikille, toivottavasti nähdään pian!
Linda Svennblad, museoamanuenssi