Siirry sisältöön

Museossa työskentely voi välillä olla yksinäistä, kun ei ole montaa ihmistä, jonka kanssa voi puhua työstään, ja miten museoita voi kehittää. Tällöin on onneksi erilaisia yhteistyömuotoja museoiden välillä.

On aina hyvä päästä keskustelemaan kollegoiden kanssa
hyvistä käytännöistä, mutta myös ongelmista, ja niiden ratkaisemisesta.
Jokainen museo on uniikki omalla tavallaan, mutta perustyö on samaa. Museoala
on täynnä työlleen antautuneita ihmisiä, jotka haluavat tuoda esille
esimerkiksi paikkakuntansa historiaa.

Hangon museo on mukana erilaisissa yhteistyöryhmissä. Tärkein
on Länsi-Uudenmaan ammattimuseot, jota johtaa Länsi-Uudenmaan museo
Raaseporissa. Muut mukana olevat museot ovat Fiskarsin museo, Lohjan museo,
Vihdin museo ja Karkkilan ruukkimuseo Senkka. Kokoonnumme muutaman kuukauden
välein keskustelemaan ja työstämään meille tärkeitä asioita. Meillä on yhteinen
kokoelmapoliittinen ohjelma, jossa määritellään, mitä kukin museo kerää.

Länsi-Uudenmaan museoiden yhteinen Suomi 100 -julkaisu.

Meillä oli myös yhteinen Suomi 100 -hanke, jossa toimme
esille kohtauspaikkoja tai muistinpaikkoja, jotka ovat tärkeitä kyseisille
museoille. Tällöin mietimme, onko mahdollista tehdä yhteinen näyttely, mutta
päädyimme tekemään erilliset näyttelyt, yhteisen kirjan sekä seinättömän
näyttelyn nettiin. Julkaisu oli Kohtaa
menneisyytesi. Opas läntisen Uudenmaan historiaan ja nykyisyyteen
.
Osoitteesta https://tarinasoitin.fi/stop
löytyy tämä näyttely, jossa kerrotaan Fiskarsin myllystä, Hangon
teollisuudesta, Karkkilan ja Lohjan toreista, Dragsvikin varuskunnasta ja
Vanjärven kylästä Vihdissä. Kaikki nämä paikat ovat tärkeitä kokoontumispaikkoja.

Vaikka silloin ei saatu yhteistä näyttelyä on ajatus jäänyt
muhimaan. Kun Lohjan esineamanuenssi Leena-Maija Halinen oli jäämässä
eläkkeelle, hän päätti järjestää yhteisen näyttelyn, jossa tuotaisiin esille
esineitä museoidemme kokoelmista, joihin liittyy jokin tarina. Mukana ovat
museoiden ensimmäiset esineet ja muuta kiinnostavaa, kuten työhön, lapsuuteen,
yhteiskuntaan, isänmaallisuuteen, mereen ja tärkeisiin muistoihin liittyvää.

Museoiden ensimmäiset esineet. Alahyllyllä kaasukeitin Karkkilasta, virsikirja Vihdistä, putkilukko Lohjalta. Ylähyllyllä taskukello Tammisaaresta, saksit ja paperiveitsi Fiskarsista sekä tykkimyssy Hangosta.

Esineet ovat museoille yhteisiä, ja niiden avulla voidaan
tuoda esille tarinoita menneisyydestämme, joka on jo ollut Lohjalla ja
Karjaalla, ja joka nyt on Hangon kaupungintalon galleriassa 13.3. saakka.

Tuoleja Länsi-Uudenmaan museoiden yhteisessä Kokoelmakeskus Leirassa.

Meidän kuuden museon uusimmat hankkeet liittyvät kokoelmiin.
Kokoelmakeskus Leirassa, Tammisaaressa, on tällä hetkellä noin 80 000
esinettä, meidän kaikista museoista. Kun esineet ovat yhdessä paikassa, on
paljon helpompi hahmottaa, mitä kokoelmissa on. Seuraava askel on hankkia
yhteinen luettelointiohjelma, jotta kokoelmat ovat helpommin käsiteltävissä.

Laura Lotta
Andersson

museonjohtaja